Nää ennustukset on aika vaarallisia, kun ollaan poikkeustilanteessa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia. Sota on tyypillisesti tilapäinen tila, joten voidaan odottaa että tämäkin sota loppuu jossain vaiheessa. Silloin meille turvaan tulleet ukrainalaiset voi haluta palata kotiin ja sodan aiheuttama muuttoliike vaihtuu päinvastaiseksi. Tilastokeskus kertoo saman julkaisussaan:

Väestöennustelukuja tarkasteltaessa onkin hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.

Tilastokeskus on myös tarkka termeistään, ne ei kutsu jotain asiaa väärällä nimellä. Mut tässä Hesarin artikkelissa huoltosuhde-termiä käytetään huolimattomasti. Vaikka Tilastokeskus käyttää julkaisussaa termiä väestöllinen huoltosuhde, Hesari puhuu vain huoltosuhteesta.

Ero on merkittävä, koska vain taloudellinen huoltosuhde on se mikä pitää pään pinnan yläpuolella. Jos Hesarin tapaan selittää vain huoltosuhteesta, voi olla että kuulija pohtii taloudellista huoltosuhdetta, kun kyse on väestöllisestä. Hyvä väestöllinen huoltosuhde on edellytys hyvälle taloudelliselle huoltosuhteelle, mutta hyvä väestöllinen huoltosuhde ei ole hyvän taloudellisen huoltosuhteen tae.

Väestollinen huoltosuhde on mainittu Tilastokeskuksen julkaisussa:

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti

Taloudellinen huoltosuhde on taas:

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteenlaskettua määrää suhteessa työllisten määrään. Työssäkäyntitilastossa lasketaan, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on sataa työllistä kohden.

Normaali ydinvoiman sähköntuotanto kaikista laitoksista yhteensä taitaa olla 4,3-4.4GW, ainakin se oli sitä luokkaa ongelmien välissä. Nyt se on 3,6GW, eli 700-800MW puuttuu yhteensä. Siihen mahtuis yksi pienempi uusi voimala.

Hassuja nää laitokset, ku yks on 28 päivää kiinni, ku oli kosteutta generaattorissa ja toista ei edes sammuteta vaikka tippu sauva reaktoriin.

Niin mäkin ymmärtäisin sen, et jos sauvat joutuu reaktoriin, se pysähtyy.

Vielä lienee epäselvää oliko kyse laiterikosta vai oliko vaikka joku raja-arvo asetettu huonosti ja suoja-automaatio laski siksi sauvan reaktoriin.

Onneksi Loviisa 1 starttaa ennakkotiedoista poiketen jo tänään klo. 18. Jos tuo OL3:n vikatila sattuu jatkumaan pidempään, niin ei ole ihan niin suuri puutos sähköntuotannossa.

Joo, tää vika tuli muutenkin hyvään saumaan, kun missään vaiheessa ei tainnu kulutus ylittää tuotantoa.

Nord Poolin uudemman viestin mukaan, OL3:n saatavilla olevan tehon pitäisi nousta 1220MW:iin tänään klo 18, alunperin sen olisi pitänyt nousta klo 14. Tällä hetkellä OL3 tuottaa 971,9MW.

Jos ongelma ei ole ilmeinen, vois arvata et sitä ei lähdetä ratkomaan. Joten “huolipuhe” tai muu tapa saada laajempi yleisö ymmärtämään et ongelma on olemassa, on välttämätön välivaihe. Kirjoituksen pehmeä ratkaisuehdotus kirjojen markkinoinnin lisäämisestä voi edistää lukemista siinä osassa kohdejoukkoa, joka on sille jo entuudestaan altistunut. Mut laaja lukemisen lisääminen vaatinee pakkolukemista. Joka on tietenkin myös hyvä tapa vieraannuttaa joku osa siitä kokonaan.

Edellinen lukemista merkittävästi lisännyt tapahtuma oli varmaan Harry Potter -kirjasarja. Joka toimi koska sen tapahtumat oli kirjojen kohdeyleisön puheenaiheena, ja niihin keskusteluihin osallistuminen vaati kirjojen lukemista. Jos puheenaiheet nyt liittyy vain lyhytvideoihin, tv-sarjoihin ja elokuviin, niiden seuraaminen on edellytys keskusteluihin osallistumiseen.

Kirjojen lukemisella on tässä kohderymässä päämäärää, yksi liittyy kirjan sisältöön. Mut se mikä auttaisi eniten kohderyhmää, on ihan lukemisen mekaaninen harjoittaminen. Jos HP:n kaltainen suosittu kirjasarja tulee taas saataville, lukeminen lisääntyy ja jälkimmäinen päämäärä lähestyy. Mut koska siihen ei voi luottaa, voisi olla välttämätöntä edellyttää edes kirjan tai kahden lukemista vuosittain.

Jos noita haluaa selata, tässä on kaikkien itsenäisen Suomen valitsemien hallitusten ministerit, niiden sijaiset ja aika ministerinä. Sieltä löytyy myös jokaisen hallituksen hallitusohjelma, esim. ensimmäisen hallituksen ohjelma.

Linkkaamasi artikkeli näyttää kertovan pohdinnasta, joka perustuu kuukausittaisiin keskihintoihin. Niiden käyttäminen on vaarallista, kun pörssihinta määritellään tunneittain ja ne voi vaihdella paljon. Sekään ei oikein auta että lämmittää sähköllä vuorokauden ympäri, koska jos kuukaudessa on kylmä ja kallis jakso, sekä lämpimämpi ja halvempi jakso, kulutus keskittyy kalliimpaan jaksoon. Koska lämmitys vie kylmällä enenmmän sähköä. Eli keskimääräisen hinnan sijaan voi käydä niin että kuluttaa eniten kalleinta sähköä.

Olen samaa mieltä siitä että pitäisi ajatella halvan sähkön säästöä kun on kalliimpaa, eli ei pitäisi hermostua hintapiikeistä. Mutta silloinkin pitää seurata oman kulutuksen keskihintaa, eikä pörssin keskihintaa, koska ne usein on eri numero.

Pörssi on halvin, jos pystyy vaikuttamaan kulutukseensa. Jos on sähkölämmitys, sitä voi joutua käyttämään vaikka on kallista sähköä. Oma viimeisen vuoden hinta on ollu 6 c/kwh, osittain ainakin koska pystyn kaukolämmön takia vaikuttamaan milloin käytän sähköä. Vuosi tästä eteenpäin, futuureiden hinta on vähän yli 6c/kWh, johon jälleenmyyjä lisää oman katteensa. Sellasenaan hinta olisi suurempi, mut jos joutuu kuluttamaan paljon juurikin kylmällä säällä tai päiväsaikaan, tilanne voi kääntyä toisinpäin.